Helsinki tarvitsee tulevaisuuden vision

Yrityksissä puhutaan usein visioista. Mikä on jonkin firman visio? Saman kysymyksen voi esittää myös kaupungeille. Mikä on Helsingin visio?

Helsinki oli pitkään kiistattomasti Suomen ykköskaupunki. Olimme liike-elämän ja hallinnon keskus: Suomen pääkaupunki ja yhteys muuhun maailmaan. Hiljalleen asemamme Suomen kiistattomana ykköskaupunkina on kuitenkin alkanut huojua.

Helsingiltä on puuttunut visio. Tavoite maailman toimivimmasta kaupungista oli hyvä, mutta sen käytännön toteutus jäi puolitiehen. Meillä on mennyt niin pitkään taloudellisesti hyvin, että olemme unohtaneet rahan arvon. Olemme tuhlanneet veronmaksajien rahoja sinne tänne ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Tulevaisuudessa tähän ei ole enää varaa.

Helsingin kaupungilla on yli 37 000 työntekijää. 40 vuotta sitten tehtiin periaatepäätös, että kaupunki ei irtisano henkilöstöä tuotannollisilla ja taloudellisissa perusteilla. Periaatepäätös on johtanut kaupungin henkilöstön paisumiseen ilman, että kaikilla työntekijöillä on välttämättä mielekästä tekemistä. Näin ei voi enää jatkua.

Kamppailu luonnon ja rakentamisen välillä on kiihtynyt. Tosiasiassa nämä eivät ole toistensa poissulkevia. Ainoastaan tiiviillä ja urbaanilla kaupungilla voimme huolehtia riittävien viheralueiden säilymisestä. Jos jokainen puu ja nurmikkoläntti katsotaan arvokkaaksi luontoalueeksi, meillä ei ole enää riittävästi rakennuskelpoista maata.

Toki puheenvuoroja kaupungin kasvun haitallisuudesta on esiintynyt yhä enemmän. Monet kokevat, että Helsinki on nyt valmis. Emme tarvitse enempää asukkaita tai rakennuksia. Just nyt on hyvä.

Tällaiset kommentit ovat yleistyneet. Ne kiinnittyvät menneisyyteen ja nostalgiaan. Tosiasiassa näemme ympäri Suomea mitä kasvun pysähtyminen saa aikaan. Näin on käynyt esimerkiksi Varkaudessa, Savonlinnassa ja Nurmeksessa. Kaupunki kuihtuu, ihmiset vanhenevat ja palvelut karkaavat muualle. Ainoastaan kaupungin kasvu ylläpitää hyvinvointia.

Siksi Helsingin vision täytyy olla kasvu. Ainoastaan kasvavat kaupungit kehittyvät ja voivat luoda hyvinvointia. Kaupungin kasvu edellyttää asuntoja ja töitä. Työt taas tuovat veroeuroja, joita voidaan käyttää tärkeiden palveluiden rahoittamiseen.

Työt taas syntyvät yksityisissä yrityksissä. Siksi Helsingin tärkein tehtävä on huolehtia riittävästä asuntotuotannosta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Niiden avulla meillä on hyvinvointia myös jatkossa.