Valtuustoaloite Lotta Svärd -patsaan saamiseksi Helsinkiin

Lotta Svärd -järjestö toimi vuosina 1921-1944. Järjestö osallistui aktiivisesti Suomen rakentamiseen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ja myöhemmin sotavuosina itsenäisyyden puolustamiseen. Järjestö määrättiin lakkautettavaksi Neuvostoliiton vaatimuksesta syyskuussa 1944 allekirjoitetussa Moskovan välirauhansopimuksessa.

Sodan aikana lähes 250 000 lottaa työskenteli Suomen hyväksi niin koti- kuin taistelurintamalla. Taistelurintamalla lotat huolehtivat sotilaiden muonituksesta, hoitivat haavoittuneita ja kaatuneita, lajittelivat kenttäpostin ja huolehtivat sähköttämisestä. Kotirintamalla lotat päivystivät ilmavalvonnassa, hoitivat potilaita sotasairaaloissa ja huolehtivat siirtoväestä. Yhteensä 287 lottaa joutui maksamaan kalleimman hinnan itsenäisyyden puolustamiseksi.

Sota-aika on vain yksi vaihe Lotta Svärd -järjestön historiaa. Ennen sotaa lottatoiminta oli ehtinyt kasvaa koko Suomen kattavaksi. Järjestön toiminta oli monipuolista: iltamia, retkiä, liikuntaa, kulttuuria ja koulutustoimintaa. Lotta Svärd -järjestöllä oli keskeinen merkitys Suomen naisväestön yhteensaattamisessa.

Kuvanveistäjä Tiina Torkkelin Lotta Svärd aiheinen patsas on valmistumassa kevään aikana. Alun perin muualle sijoitettavaksi suunniteltu teos on yllättävien käänteiden vuoksi jäämässä vaille arvoistaan paikkaa. Lotat toimivat aktiivisesti Helsingissä, osallistuen muun muassa pääkaupungin ilmapuolustukseen. Järjestön lakkauttamisen jälkeen lottaperintöä vaalimaan perustettu Lotta Svärd -säätiön kotipaikka on Helsingissä. Näin ollen Helsinki olisi luonteva sijoituspaikka valmistumassa olevalle patsaalle.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämmekin, että Helsinki ryhtyy toimenpiteisiin Lotta Svärd -patsaan hankkimiseksi ja sille soveltuvan sijoituspaikan osoittamiseksi. Tarvittaessa kaupunki tekee yhteistyötä Lotta Svärd -säätiön ja Taidekeskus Salmelan kanssa tavoitteen toteuttamiseksi.