Tulevaisuuden Helsingin suuntaviivat

Kevään kuntavaaleissa ratkaistaan Helsingin suunta. Mahdollisuus on taantua, jatkaa nykyisellään tai mennä eteenpäin. Historiallisen näistä vaaleista tekee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka ansiosta kunnat pystyvät jatkossa keskittymään ydintehtäväänsä: kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Hyvinvointi koostuu eri tekijöistä. Liikunnalla on näistä keskeinen merkitys. Itsestään huolta pitävä helsinkiläinen pitää huolta myös muista. Liikunta on arjen pieniä valintoja portaiden käyttämisestä hissin sijaan. Se on myös matalan kynnyksen liikuntapalveluja ja pienempien lajien harrastuspaikkojen riittävyydestä huolehtimista. Liikuntaan panostaminen on aina investointi tulevaisuuteen.

Fyysisestä puolesta huolehtimisen lisäksi ihminen tarvitsee henkisen puolen ravintoa. Helsingille ei riitä, että se on Suomen kulttuuripääkaupunki. Sen täytyy olla sitä myös Itämeren alueella. On ollut ilahduttavaa huomata, miten erilaiset kuntalaislähtöiset tapahtuvat ovat vakiinnuttaneet asemansa pääkaupunkimme kulttuuritarjonnassa. Museot ja teatterit ovat tärkeitä arjen henkireikiä niin kuntalaisille itselleen kuin Helsinkiin saapuville turisteille.

Työn merkitys ei ole ainoastaan elannon hankkiminen. Työpaikka on myös sosiaalinen ympäristö. Työttömyys on Helsingin suurin uhka, jota pitää torjua. Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista on huolehdittava. Helsingissä on noin 40 000 työtöntä. Kaupungin tärkein tavoite tulevalla valtuustokaudella on pyrkiä saamaan mahdollisimman moni takaisin työelämään. Tämä ei onnistu tempputoimilla, vaan ainoastaan luomalla työpaikkoja ja tekemällä työn vastaanottamisesta työttömänä olemista houkuttelevampaa. Kaupungin tehtävänä tässä on varmistaa, että yrityksillä on riittävästi toimintaansa soveltuvaa toimitilaa tarjolla.

Tulevaisuuden Helsinki liikkuu entistä enemmän. Toimivat liikennejärjestelyt vähentävät matkustamiseen käytettävää aikaa ja vapauttavat tunteja muulle toiminnalle. Yksityisautoilun ja pyöräilyn välisen vastakkainasettelun on päätyttävä. Suurkaupungissa tarvitaan näitä molempia. Kaupunkipyöräjärjestelmä on hyvä esimerkki tavasta lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja vähentää muiden kulkuneuvojen käyttöä. Teknologian mahdollistamat uudet liikkumismuodot ovat jo ovella. Kaupungin tulee olla ottamassa uusia keksintöjä avosylin vastaan, ei estämässä niiden syntymistä turhalla byrokratialla.

Tulevaisuuden Helsinkiä ei tehdä valtuustosalissa. Se syntyy meidän kaupunkilaisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Valtuuston tehtävänä on luoda toimivat puitteet ja edellytykset pääkaupungin kehittämiselle. Vähemmän byrokratiaa ja enemmän vapautta. Sen monimutkaisempaa se ei ole.