Autoilijoiden ja pyöräilijöiden vastakkainasettelu ei kehitä Helsingin liikennettä

Autoilijoiden ja pyöräilijöiden vastakkainasettelu on vaivannut Helsinkiä jo pitkään. Puolin ja toisin on kaivauduttu syviin poteroihin, joista käsin vastapuolta on pommitettu. Milloin on kinasteltu Hämeentien muuttamisesta autottomaksi, kävelykeskustan laajentamisesta, keskustatunnelista ja pysäköintipaikoista. Järkiargumentaatio on loistanut poissaolollaan, kun puolin ja toisin on parhaan kyvyn mukaan yritetty ajaa omaa etua. Aivan kuten etujärjestöpolitikointiin kuuluukin.

Ongelma on se, ettei politiikka ole etujärjestötoimintaa. Päätöksenteossa tulisi pystyä irtautumaan oman edun tavoittelusta. Omassa elämässä tehtyjen valintojen ei pitäisi suoraan vaikuttaa poliittisiin näkemyksiin. Liikennettä koskevaa päätöksentekoa ei saisi määrätä se, onko päättäjä itse autoilija vai pyöräilijä. Politiikassa aamuisen työmatkakulkupelin sijaan kokonaisedun tulisi ohjata valintoja.

Uskon, että markkinatalous on vastaus tulevaisuuden liikennehaasteisiin. Vuosikymmenien ajan autoilua on haluttu edistää kaupunkipoliittisilla ratkaisuilla. Näistä keinotekoinen pysäköinnin hinnan alhaalla pitäminen on ollut yksi keskeinen keino. Julkisen vallan tuen turvin yksityisautoon turvautuminen on ollut kannattavaa myös niille, jotka joutuessaan maksamaan markkinahinnan valitsisivat auton sijasta jonkin toisen kulkupelin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Helsingissä jatkossakin tarvittaisi yksityisautoja. Päinvastoin, meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän iäkkäitä ja muita autoa välttämättömästi tarvitsevia. Kyse on kuitenkin siitä, miten yksityisautoilu tullaan jatkossa järjestämään.

Elämme keskellä liikennevallankumousta. Teknologia avaa mahdollisuuksia, jotka tulevat muuttamaan käsityksemme liikenteestä. Liikenteen vallankumous on osa isompaa aaltoa, jossa yksittäisen esineen omistaminen ei ole enää tehokkain tapa sen käyttämiseen. Auton käyttöaste on keskimäärin neljän prosentin luokkaa, minkä vuoksi ei ole yllättävää, että muutos on löytänyt kotinsa juuri liikenteestä.

Muutos tulee olemaan pitkä ja kivinen. Rakennusviraston myöntämien pysäköintitunnusten lunastaminen ei edelleenkään onnistu sähköisesti ja yhteiskäyttöautolle ei ole mahdollista saada pysäköintitunnusta eri pysäköintialueilta. Liikennevallankumous tulee tapahtumaan rakennusvirastosta riippumatta, minkä vuoksi sen tulisi luopua kehityksen hidastamisesta. Muutos vaatii, että sen annetaan tapahtua.