Asukaspysäköinti-
järjestelmä on julkisen sektorin oma Anttila

Mitä eroa on julkisella sektorilla ja Anttilalla? Julkisen sektorin asiakkaat eivät hävinneet nettikaupan syntymisen jälkeen. Itse asiassa julkisen sektorin asiakkaat eivät katoa vaikka tapahtuisi mitä. Kun ei ole kilpailevaa toimintaa, ei tuotteen laadusta tarvitse murehtia. Markkinatalouden opit eivät koske julkista sektoria.

Digitalisaatio, julkisen sektorin asiakaslähtöisyyden lisääminen, on yksi Sipilän hallituksen kärkitavoitteista: toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi. Tavoitteen toteutumiseen on kuitenkin vielä matkaa. Helsingin kaupungin rakennusviraston asukaspysäköintijärjestelmä on tästä hyvä esimerkki.

Asukaspysäköintitunnuksen lunastaminen on juuri sellainen palvelu, jonka voisi helposti nykyaikaistaa. Tämänhetkinen lupaprosessi on hakijan kannalta vaivalloinen. Pysäköintitunnuksen saa lunastettua ainoastaan virka-aikana viraston asiakaspalvelupisteestä. Kuinka moni meistä lähtisi yksityisen sektorin palvelun perässä aamuruuhkassa toiselle puolelle Helsinkiä, jos saman asian voisi hoitaa omalta kotikoneelta käsin?

Edellä kuvattu menettely huomioon ottaen on yllättävää, että rakennusviraston talousarvioesityksessä on maalattu tulevaisuuden pysäköinninvalvonnasta seuraavaa:

”Uusien alueiden tulo asukaspysäköintijärjestelmän piiriin lisää valvonnan tarvetta, muuttaa pysäköinninvalvontaa ja pakottaa siirtymään enenevässä määrin uuden tekniikan hyödyntämiseen valvonnassa, esimerkiksi kamera-auton ja älylasien käyttämiseen. Segway-tyyppisten laitteiden käyttöä pysäköinninvalvonnassa tutkitaan.”

Samaan aikaan kun meillä on aikaan ja paikkaan sidottu vanhakantainen lupajärjestelmä, sakottamisen on tarkoitus jatkossa tapahtua erilaisten uusien teknologisten innovaatioiden avulla. Rakennusviraston nykyisen jäykkyyden ja tulevaisuuden visioiden välillä tuntuu olevan kestämätön ristiriita. Onko julkisen sektorin tavoitteenasettelussa epäonnistuttu?

Asukaspysäköintitunnusten myynnin on laskettu tuottavan tänä vuonna yli 4,7 miljoonaa euroa. Yrityspysäköintiluvista saatavien tulojen jälkeen yhteissumma kohoaa yli 6 miljoonaa. Yksi vuosilupa maksaa 240 euroa, mikä tarkoittaa että lähes 20 000 helsinkiläistä hankkii luvan vuosittain. Todellisuudessa yksittäisiä luvanhaltijoita on enemmän, sillä lupia ostetaan myös osaksi vuotta. Ei ole mielestäni samantekevää, miten näitä 20 000 hallinnon asiakasta palvellaan.

rakennusvirasto-lupaus

Rakennusvirasto ilmoitti huhtikuussa 2014, että pysäköintitunnusten sähköistämisen toteuttaminen on pitkällä. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin soitin virastoon kysyäkseni toteutuksen etenemisestä. Yllätyksekseni virastosta ei osattu vastata siihen, kuka projektia johtaa tai mikä sen aikataulu on. ”Julkinen sektori ei ole kuten yksityinen.”, oli paras vastaus minkä sain. Uskon, että vastauksessa piilee syy sille, miksi julkisen sektorin uudistaminen on niin tavattoman hankalaa.

Pysäköintilupajärjestelmän uudistamisella olisi saavutettavissa valtavat säästöt, mutta se ei tunnu rakennusvirastoa kiinnostavan. Ei ainakaan niitä, joiden työt olisivat uudistuksen myötä vaarassa loppua. Julkisen sektorin asiakaslähtöisyyden lisäämisen ongelman ydin on, että siinä missä yksityisellä sektorilla innovaatiot ja uudet tavat toimia luovat menestyviä yrityksiä, julkisella sektorilla ne tekevät sen tarpeettomaksi. Työpaikkojen menettämisen pelossa uudistamiseen ei uskalleta lähteä. Tämän ongelman ratkaisemalla uskon julkisen sektorin uudistamisen onnistumisen olevan askeleen lähempänä.